The perunalastujen tuotantolinjayritys houkuttelee uusia ja vanhoja asiakkaita korkealla laadulla, alhaisella hinnalla ja erinomaisella palvelulla. Mutta kotimaani perunalastujen tuotantolinjan elintarvikepakkausteollisuuden nopean kehityksen takana on silmiinpistävää, että suuri määrä korkean teknologian kokonaisia laitteita on edelleen riippuvainen tuonnista ja suuri määrä ulkomaan valuuttaa käytetään kokonaisten tuontiin. sarjaa huippuluokan laitteita joka vuosi.
Kuten muovikalvo biaksiaalinen venytyslaitteet, yksi tuotantolinja on lähes 100 miljoonaa yuania. Se on otettu käyttöön 1970-luvulta lähtien. Tähän mennessä Kiinaan on tuotu 110 tällaista tuotantolinjaa. Lisäksi lähes kaikki tuoteteollisuudessa käytetyt aseptisten perunalastujen tuotantolinjan elintarvikepakkauslaatikot ja täyttölaitteet ovat ruotsalaisen Tetra Pakin toimittamia. Alan asiantuntijat uskovat, että kotimaani perunalastujen tuotantolinjojen elintarvikepakkauskoneiden liiallinen riippuvuus ulkomaisesta huipputeknologiasta on rajoittanut vakavasti elintarvikepakkausteollisuuden jatkuvaa ja vakaata kehitystä kotimaani perunalastujen tuotantolinjoilla.
He Nanzhi, Kiinan elintarvike- ja perunalastujen tuotantolinjan elintarvikepakkauskoneteollisuusyhdistyksen pääsihteeri, uskoo, että ulkomaihin verrattuna ero kotimaani koneiden valmistustasossa näkyy pääasiassa teknologiassa. Hän analysoi, että maani tekniset tutkimusjoukot koostuvat pääasiassa kolmesta osasta, joista yksi on tieteellinen tutkimuslaitos, toinen korkeakoulu ja kolmas tieteellinen tutkimuslaitos yrityksen sisällä. Tällä hetkellä Tiedeinstituutti edellyttää, että se toimii itsenäisesti ja kantaa omat voitot ja tappiot. Yritystoiminnan suunnan muutoksen edessä se ei pysty ottamaan huomioon teknistä kehitystä ja tutkimusta; korkeakouluilla ja yliopistoilla on myös tuloja tuottavia tehtäviä, eikä niillä ole energiaa tehdä teknistä tutkimusta; ja itse yrityksen tekninen vahvuus on Riippuu tuotannosta, joten tutkimuksen kehittäminen kohtaa tieteellisen tutkimusteknologian ja laboratoriolaitteiden rajoituksia, eikä uutta teknologiaa voida suoraan soveltaa tuotantoon ilman tieteellisen tutkimuslaitoksen esikehitystä. . Perunaruoka on uudenlainen jalostusteollisuus, ja sillä on erittäin laajat näkymät maassani!
Peruna on yksi maailman kaikkien maiden peruselintarvikkeista. 1950-luvulta lähtien Yhdysvalloissa perunoiden kulutus on vähentynyt jyrkästi johtuen tuolloin mukavan ruoan nopeasta kehityksestä ja väärästä teoriasta, jonka mukaan perunoiden syöminen lihottaa ihmisiä. Päästäkseen pois ahdingosta amerikkalaiset elintarvikeasiantuntijat alkoivat tehdä laajaa tutkimusta erilaisten perunaruokien kehityksestä, jotta perunoiden kulutus pystyi taas nousemaan 1950-luvun jälkeen ja siitä tuli perunan maailma.
Tällä hetkellä perunaruoka Yhdysvalloissa kattaa noin 31,7 prosenttia Yhdysvaltojen koko elintarvikemarkkinoista, ja siinä on yli 70–80 lajiketta. Amerikkalaisen perunan elintarvikejalostusaste on yli 80 %, josta yli 50 % käytetään pakasteperunoiden valmistukseen. Perunaruokaa kulutetaan Yhdysvalloissa vuosittain noin 60 kg, josta paistettujen perunalastujen kulutus on noin 9 kg.
1990-luvulta lähtien Aasian talouden nousun myötä Aasiaan on vähitellen muodostunut uudentyyppiset perunaruokamarkkinat. Viime vuosina Yhdysvaltojen Hongkongiin, Taiwaniin, Japaniin ja Etelä-Koreaan viemien pakasteperunoiden ja paistettujen perunalastujen kokonaiskaupan määrä on pysynyt yli satojen miljoonien dollareiden. Amerikkalaisten pikaruokaketjujen, kuten McDonald'sin ja KFC:n, jatkuvan laajentumisen myötä kaikkiin maailman maihin perunaa pääraaka-aineena käyttävät eurooppalaiset ja amerikkalaiset ruoat ovat myös suosittuja kaikkialla maailmassa ja muodostavat vakaat miljardien dollarien markkinat. Kehittyneissä maissa perunaruoasta on tullut korvaamaton vihreä ruoka ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
YK:n tilastojen mukaan perunan kulutus asukasta kohden on korkeampi Länsi-Euroopan maissa, joiden vuosikulutus on noin 90 kiloa henkeä kohden, ja seuraavaksi tulee Itä-Eurooppa. Kulutus asukasta kohden on Latinalaisessa Amerikassa suhteellisen vakaata, kun taas kehitysmaissa on asteittainen kasvu. Kulutus asukasta kohti on Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä noin 20-25 kiloa ja Afrikassa ja Kaukoidässä noin 6 kiloa.
Japanilaisen perunan elintarvikejalostusaste on noin 70 %. Noin 50 % 3,5 miljoonasta tonnista perunaa käytetään vuosittain paistettujen perunalastujen ja -lastujen jalostukseen ja 10 % pakasteperunatuotteiden jalostukseen.